Ravitsemus, 1. kerta

Miksi ravitsemus on diabeteksen ja munuaisterveyden hoidossa tärkeää?

Terveyttä edistävä ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi auttavat ylläpitämään sopivaa verensokeritasoa ja edistävät painonhallintaa sekä verenpaineen ja veren rasvojen hoitoa.
Riittävä, tasapainoinen syöminen myös edistää palautumista ja hyvää unen laatua sekä ylläpitää hyvää vireystilaa.

Muokattavan diaesityksen tämän tapaamiskerran rungoksi löydät tästä

Pdf- version tämän tapaamiskerran dioista löydät tästä

Vinkit ryhmän ohjaajalle

Ravitsemus on yksi tyypillisesti puhututtavimpia teemoja. Sillä on suuri merkitys hyvinvoinnille, mutta myös moni muita merkityksiä. Koska ravitsemukseen liittyy paljon erilaisia uskomuksia, vanhentuneita ohjeita sekä monia tunteita, on huomattu, että sen käsittelyyn on hyvä varata kaksi ryhmäkertaa. Ensimmäisellä kerralla käsitellään aihetta pitkälti ravitsemuksen herättämistä tunteista ja asenteista käsin. Toisella ryhmäkerralla on taas lyhyitä tietoiskuja diabetesta sairastavan ruokavaliosta ja munuaisterveyttä edistävistä valinnoista. Tälle kerralle voitte halutessanne myös kutsua asiantuntijan, kuten laillistetun ravitsemusterapeutin vastaamaan ryhmäläisiä askarruttaviin kysymyksiin.

1. kerta: Miten suhtaudun ravitsemukseen ja mitä tunteita se minussa herättää?

Välipala

Tapaaminen alkaa tuttuun tapaan kahvilla ja välipalalla. Välipalapöytään hankitaan ravitsevia välipaloja, kuten esimerkiksi:

  • maustamatonta, korkeintaan 1 % rasvaa sisältävää jogurttia (kannattaa valita laktoosittomana).
  • Bonne-hedelmäsosetta tai muuta hedelmäsosetta, joka ei sisällä lisättyä sokeria (esim. Pirkka/Rainbow)
  • pähkinöitä (maustamattomia)
  • siemensekoitusta

Välipalaa nauttiessa keskustellaan siitä miksi kyseiset tuotteet ovat oivallisia valintoja välipalalle. Maustamaton jogurtti sisältää proteiinia ja auttaa osaltaan pitämään yllä kylläisyyttä ja tasaista verensokeria aterioiden välillä. Siemenet ja pähkinät tuovat ruokavalioon kuitua ja proteiinia. Hedelmäsoseet eivät sisällä lisättyä sokeria ja niillä saa kätevästi maustettua esim. rahkan.

Kahvittelu, kuulumiset ja paluu viime kertaan

Ryhmä aloitetaan kuulumiskierroksella, jossa jokainen saa vuorollaan kertoa mitä itselle kuuluu. Voitte kysyä esimerkiksi:

  • Mitä hyviä tekoja olet tehnyt itsellesi kuluneen viikon aikana tai
  • Mistä olet antanut itsellesi kiitosta?

Kysymysten tarkoituksena on auttaa ryhmäläisiä huomaamaan mitä hyvää arjessa on tapahtunut ja antamaan itselleen kiitosta tehdystä hyvästä. Voitte myös keksiä omia, teidän ryhmälle sopivia tarkentavia kysymyksiä.

Kuulumiskierroksen jälkeen on hyvä käydä yleinen keskustelu siitä mitä jäi edellisestä kerrasta mieleen ja tuliko joitain oivalluksia tai kysymyksiä, joita haluaa nostaa yhteiseen keskusteluun.

Välitehtävän purku

Ensin on hyvä käydä vapaata keskustelua välitehtävän kysymyksistä:

  • Mihin olen ravitsemuksessani tyytyväinen tällä hetkellä?
  • Mihin kaipaan muutosta tai yhteistä pohdintaa?

Virittäytyminen aiheeseen Tyypitkaksi -keskustelukorttien avulla

Välipalan jälkeen keskustellaan ravitsemuksesta pienryhmissä tunnekorttien avulla. Pienryhmille jaetaan tunnekortit. Tehtävänä on pohtia, millaisia tunteita ja ajatuksia herättää sana diabeetikon ravitsemus. Vaihtoehtoisesti voidaan kysyä mitä ruoka minulle merkitsee? Jokainen osallistuja nostaa 1-2 korttia, jotka kuvaavat näitä tunteita ja ajatuksia. Pienryhmissä jokainen osallistuja kertoo, miksi valitsi kyseiset kortit.

Harjoituksen tavoitteena on herättää osallistujat huomaamaan, että ravitsemukseen liittyy monenlaisia tunteita ja ajatuksia, ja että ravitsemus on hyvin monisyinen asia, siihen vaikuttavat monet asiat. Tavoitteena on myös päästä ”tuulettamaan” omia tunteita ja ajatuksia aiheeseen liittyen.

Nelikenttä-työskentely

Tunnekorttitehtävän jälkeen katsotaan yhteisesti nelikenttä-video ravitsemuksen näkökulmasta. Sen jälkeen työskennellään neljällä pisteellä. Pisteillä on apukysymyksiä, jotka virittävät pohtimaan ravitsemusta.

Nelikenttä:

Ravitsemus

Tieto: Millaista tietoa ja millaisia taitoja tarvitset toteuttaaksesi oikeanlaista ruokavaliota, huomioiden diabetes ja munuaiset? Mikä tietoa estää muuttamasta omia tottumuksia?

Taito: Mitä ravitsemukseen liittyviä taitoja minulla on? Mitä taitoja olisi hyvä harjoitella?

Tunteet: Millaiset tunteet voivat vaikuttaa syömiseen/Millainen on oma tunnemaailmani ja miten se vaikuttaa syömiseeni?

Suhtautuminen: Miten ruokaan suhtautuminen vaikuttaa syömiskäyttäytymiseeni? Onko olemassa kiellettyjä ja sallittuja ruokia? Entä terveellisiä ja epäterveellisiä ruokia? Mikä erottaa terveellisen ja epäterveellisen ruoan toisistaan?

Seuraavan tapaamisen työstö: kiinnostavat teemat tai heräävät kysymykset

Tapaamisen loppupuolella käydään yhteistä keskustelua ja pohditaan, mitkä ravitsemukseen liittyvät osa-alueet itseä kiinnostaisi eniten. Osa-alueita ovat:

  •  yleistä diabeetikon ravitsemuksesta (video)

  •  painonhallinta (video)

  •  kuitu (video)

  •  kasvikset (video)

  •  rasvat (video)

  •  suola (video)

  •  tunnesyöminen (artikkeli)

  •  pakkausmerkinnät (video ja tehtävä)

Yhden ryhmäkerran aikana ehtii käsitellä kolme osa-aluetta. Valitkaa siis seuraavalle tapaamiselle kolme teitä eniten kiinnostavaa.

Ryhmän lopetus

Ryhmän päättämisessä on tärkeää muistaa kolme asiaa:

  • tunnelmat tästä kerrasta
  • välitehtävä ja orientaatio seuraavaan tapaamiseen
  • rauhallinen lopetus

On hyvä käydä kierros, jossa jokainen kertoo, mitä otat tästä kerrasta mukaasi?

Mikäli seuraavaan tapaamiseen on tulossa laillistettu ravitsemusterapeutti paikalle, annetaan välitehtäväksi miettiä kysymyksiä hänelle etukäteen. Muussa tapauksessa välitehtävänä on ravitsemusbingo

 
Lopuksi on hyvä muistuttaa seuraavan tapaamisen ajankohdasta. Ja sen lisäksi lopettaa tapaaminen valitsemallanne tavalla.

To top