Mielen hyvinvointi

Ryhmä aloitetaan kuulumiskierroksella, jossa jokainen saa vuorollaan kertoa mitä itselle kuuluu. Voitte kysyä esimerkiksi:

• Mitä hyviä tekoja olet tehnyt itsellesi kuluneen viikon aikana tai
• Mistä olet antanut itsellesi kiitosta?

Kysymysten tarkoituksena on auttaa ryhmäläisiä huomaamaan mitä hyvää arjessa on tapahtunut ja antamaan itselleen kiitosta tehdystä hyvästä. Voitte myös keksiä omia, teidän ryhmälle sopivia tarkentavia kysymyksiä.

Kuulumiskierroksen jälkeen on hyvä käydä yleinen keskustelu siitä mitä jäi edellisestä kerrasta mieleen ja tuliko joitain oivalluksia tai kysymyksiä, joita haluaa nostaa yhteiseen keskusteluun.

Käydään läpi voimavaratimanttitehtävää

• Keskustelkaa ensin pienryhmässä: minkälaisia havaintoja teit, tuliko yllätyksiä?

YHTEINEN KESKUSTELU:

• Mikä merkitys tällaisella tarkastelulla oli sinulle?
• Löytyikö kohteita, jotka tarvitsevat myönteistä huomiota ?

Ryhmäkerran alkupuolella on hyvä kuvata lyhyesti: mitä tarkoittaa mielen kannalta, kun on pitkäaikaissairaus? Hoidossa on paljon asioita, joista pitää huolehtia päivästä toiseen. Sairaudesta ei saa lomaa eikä se parane. Hoitoväsymys on tavallista ja luonnollista. Toivoa tuo se, että diabeteksen hoito on yleisesti ottaen tällä hetkellä hyvällä tasolla ja diabetesta sairastavan terveyttä seurataan säännöllisesti. Diabeteksen etenemiseen voi myös itse osaltaan vaikuttaa.

Stressi ja univaje nostaa verensokeria. Jos taas verensokeri jatkuvasti vaihtelee tai on korkealla, se väsyttää ja vaikuttaa mielialaan. Tämä on hyvä tiedostaa ja myös hoitaa verensokeritasojaan. Tulevaisuuteen diabeteksen kanssa voi liittyä myös huolta ja pelkoja.

Diabetes sairautena ei välttämättä suoraan vaikuta mielialaan, mutta vaihtelevat verensokerit vaikuttavat jaksamiseen. Olo saattaa olla väsynyt, ärtynyt ja haluton. Verensokerin hoitaminen onkin myös mielialan hoitamista.

Sairauteen sopeutuminen on prosessi

Diabetekseen sairastuminen, kuten muutkin elämän kriisit, tuovat tullessaan erilaisia tunteita. Sairauteen sopeutumista voidaan tarkastella prosessina, jossa on erilaisia vaiheita. Vaiheita läpikäymällä ihminen vähitellen työstää omaan tahtiinsa sairauden merkitystä itselleen ja löytää oman tapansa tulla toimeen diabeteksen ja siihen liittyvien tunteiden kanssa.

Vaiheiden tunnistaminen lisää ymmärrystä omiin reaktioihin ja tunteisiin. 

Vaiheet dialla:

1. Torjuntavaihe, jolloin emme halua ottaa sairautta vastaan. Torjuntavaiheita voi sairastaessa olla useita. Ehkä aika ajoin väsymme diabeteksen hoitoon ja itsestämme huolehtimiseen. Ehkä asetamme tavoitteita, joita emme siinä hetkessä pysty saavuttamaan. Ehkä kohtaamme lisäsairauksia, joiden olemassa olon haluamme torjua.
2. Reaktiovaiheeseen liittyy suuria tunteita. Tunteiden kirjo voi olla laaja. Hallinnan tunteen menettäminen omasta elämästä saattaa tuoda pintaan monenlaisia tunteita ja reaktioita. Saatamme kokea stressiä, syyllisyyttä, riittämättömyyden tunnetta, häpeää, surua, ahdistusta ja pelkoa.
3. Työstämisvaiheen pohdinnoissa alamme sopeutua ajatukseen, että diabetes on tullut elämäämme jäädäkseen. Ajattelemme, että omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa elämäämme diabeteksen kanssa.
4. Eteenpäin suuntautumisvaiheessa kohdistamme ajatuksemme ja toimintamme ratkaisuihin, mitkä helpottaisivat elämäämme diabeteksen kanssa.

Prosessin vaiheet diasarjana löytyvät tästä: Sairauteen sopeutumisen prosessin vaiheet

Lisää aiheesta: https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-2-diabetes/mielen-hyvinvointi/ 

Harjoitteita löytyy:

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/ 

Mielenterveystalon omahoito-ohjelmia voi käyttää mielen hyvinvoinnin omahoitona ryhmässä tai yksin. Sieltä löytyy myös työkaluja ja tehtäviä.

https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/mielen-hyvinvoinnin-omahoito-ohjelma 

https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/hyvinvointia-luonnosta 

Hyvinvointipolku rakennetaan Suomen ladun tekemän materiaalin avulla. Laittakaa tilassa, jossa kokoonnutte tai mahdollisuuksien mukaan ulkona linkin materiaalit esille niin, että pisteillä voi kierrellä. Jakautukaa ryhmässä pareihin ja pysähtykää aina yhden kysymyksen äärelle keskustelemaan. Tähän on hyvä varata riittävästi aikaa.

Suomen ladun hyvinvointipolun materiaaliin löydät tästä.  

Voimavarasammio -työkalu Omahoidon käsikirjasta

Jokainen tekee henkilökohtaisen voimavarasammion. Itsenäisen työskentelyn jälkeen keskustellaan voimavaroista. Jokainen voi osallistua keskusteluun sen verran kuin itsestä tuntuu hyvältä. 

Ryhmän päättämisessä on tärkeää muistaa kolme asiaa:

On hyvä käydä kierros, jossa jokainen kertoo, mitä otat tästä kerrasta mukaasi?

Välitehtävä on kiva mahdollisuuksien mukaan jakaa paperisena osallistujille. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, niin on hyvä kirjoittaa alla olevat kysymykset näkyviin.

1. Mihin olen ______________ tyytyväinen tällä hetkellä? (esim. mihin olen mielen hyvinvoinnissani tyytyväinen tällä hetkellä?)
2. Mihin kaipaan muutosta tai yhteistä pohdintaa?

Välitehtävän voit ladata tästä.